Samojedinkoiran rotumääritelmä

Ensimmäinen saamelaisen pystykorvan eli samojedinkoiran rotumääritelmä vahvistettiin Englannissa vuonna 1909. Jalostuksen tavoitteena oli määritellä rodulle vakiotyyppi ja selvittää parhaat rotuominaisuudet.

Yleisvaikutelma

Keskikokoinen, tyylikäs, valkoinen arktinen pystykorva. Olemus ilmentää voimaa, kestävyyttä, viehkeyttä, notkeutta, arvokkuutta ja itseluottamusta. Silmien muoto ja asento sekä hieman ylöspäin vetäytyneet suupielet muodostavat rodulle tyypillisen ilmeen, niin sanotun samojedinhymyn. Sukupuolten väliset erot tulee olla selkeitä.

Tärkeät mittasuhteet

Runko on noin 5% säkäkorkeutta pitempi. Rintakehän syvyys on hieman pienempi kuin puolet säkäkorkeudesta. Kuono-osa on suunnilleen samanpituinen kuin kallo.

Luonne ja käyttäytyminen

Ystävällinen, avoin, eloisa ja iloinen. Ei arka eikä aggressiivinen, sosiaalistuu helposti. Yleiskoira, jolla on hyvin kehittynyt metsästys- ja vartiointivietti. Erittäin aktiivinen. Pitää kuormittumisesta. Kestävä. Rekikoirana jo geeneiltään kestävä pitkillä matkoilla.

Pää

Vahva ja kiilamainen.

Kallo

Sekä edestä että sivulta katsottuna vain hieman kaartuva. Korvien kohdalta leveä.

Otsapenger

Selkeä, mutta ei liiaksi korostunut. Vain vähäinen vako silmien välissä.

Kirsu

Hyvinmuodostunut, väriltään mieluiten musta. Tiettyinä aikoina vuodesta kirsun pigmentti voi haalistua ns. talvikirsuksi tai lumikirsuksi, kirsun reunoissa tulee kuitenkin aina olla tummaa pigmenttiä.

Kuono

Voimakas ja syvä, suunnilleen kallon pituinen, kirsua kohti hieman kapeneva tasaisesti, mutta ei suippo, karkea eikä neliömäinen. Kuononselkä on suora.

Huulet

Tiiviit, mustat ja hieman täyteläiset. Suupielet ovat hieman ylöspäin vetäytyneet muodostaen rodulle tyypillisen samojedinhymyn.

Leuat/hampaat/purenta

Täydellinen, leikkaava purenta. Vahvat hampaat ja leuat. Hampaisto normaali.

Silmät

Tummanruskeat ja syvälle sijoittuneet, kaukana toisistaan, hieman vinot ja mantelinmuotoiset. Ilme hymyilevä, ystävällinen, eloisa ja älykäs. Silmäluomien reunat mustat.

Korvat

Pystyt, melko pienet, paksut, kolmionmuotoiset ja hieman kärjistään pyöristyneet. Korvien tulee olla liikkuvat, korkealle kiinnittyneet ja leveän kallon ansiosta kaukana toisistaan.

Kaula

Vahva, keskipituinen, ylpeästi kaartuva.

Runko

Säkäkorkeutta hieman pitempi, syvä ja tiivis, mutta notkea.

Säkä erottuva
Selkä

Keskipitkä, lihaksikas ja suora. Nartun selkä on hieman pitempi kuin uroksen.

Lanne

Lyhyt, selvästi erottuva ja hyvin vahva.

Lantio

Leveä, vahva, lihaksikas ja hieman viisto.

Rintakehä

Pitkä, leveä ja syvä ulottuen lähes kyynärpäiden tasolle. Kylkiluut kiinteät.

Häntä

Suhteellisen korkealle kiinnittynyt. Koiran ollessa tarkkaavainen tai liikkeessä häntä kiertyy kaaressa eteenpäin tiiviisti selän yli tai kyljelle. Lepoasennossa häntä voi riippua ja se ulottuu kintereeseen asti.

Raajat.

Eturaajat

Varma-asentoiset, vahvat ja lihaksikkaat. Edestä katsottuna eturaajat ovat suorat ja yhdensuuntaiset.
Lavat

Pitkät, vahvat ja viistot

Olkavarsi

Viisto ja tiiviisti rungon myötäinen

Kyynärpäät

Tiiviisti rungonmyötäiset

Ranteet

Vahvat ja joustavat

Välikämmenet

Hieman viistot

Käpälät

Soikeat, pitkävarpaiset, joustavat ja suoraan eteenpäin suuntautuneet. Varpaat ovat kaareutuneet ja hieman erillään toisistaan. Päkiät kimmoisat.

Takaraajat

Takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, hyvin vahvalihaksiset.

Hyvin kulmautuneet.
Reidet

Keskipitkät, kohtalaisen leveät ja lihaksikkaat.

Polvet
Kintereet Melko matalat ja hyvin kulmautuneet.
Välijalat

Lyhyet, voimakkaat, pystyasentoiset ja yhdensuuntaiset.

Käpälät

Kuten etukäpälät. Kannukset tulee poistaa.

Liikkeet

Voimakkaat, vaivattomat ja väsymättömät, mikä näkyy pitkänä askeleena. Eturaajojen askel on vetävä, takaraajoissa hyvä työntövoima.

Karva

Runsaskarvainen, paksu, joustava ja tiheä arktinen karvapeite. Samojedinkoiralla on kaksinkertainen karvapeite: aluskarva on lyhyttä, pehmeää ja tiheää, peitinkarva pitempää, karheampaa ja suoraa. Karvapeite muodostaa varsinkin uroksilla niskassa ja lapojen kohdalla päätä kehystävän kauluksen. Päässä ja raajojen etupuolella karvapeite on lyhyttä ja sileää, korvien ulkopinnalla lyhyttä, pystyä ja sileää. Korvien sisäpinta on hyvin karvoittunut. Reisien takaosassa karvapeite muodostaa housut. Varpaiden välissä on suojaava karvoitus. Häntä on tuuheakarvainen. Narttujen karvapeite usein lyhyempää ja pehmeämpää kuin urosten. Oikeanlaatuisessa karvassa on aina erityinen, luonnollinen hohde.

Väri

Puhtaanvalkoinen, kermanvalkoinen, tai valkoinen ja keksinvärinen (perusvärin oltava valkoinen, jossa hieman keksinvärisiä alueita). Ei koskaan saa vaikuttaa vaaleanruskealta.

Koko

Säkäkorkeus

Sukupuoli Ihannesäkäkorkeus
Uros 57±3 cm
Narttu 53±3 cm

Virheet

Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

  • selvät rakennevirheet
  • kevyt luusto
  • heikko sukupuolileima
  • tasapurenta
  • keltaiset silmät
  • pehmeät korvat
  • tynnyrimäinen rintakehä
  • kaksoiskierteinen häntä
  • matalaraajaisuus
  • paha länkisäärisyys tai pihtikinttuisuus
  • kauttaaltaan laineikas tai lyhyt, pitkä, pehmeä tai riippuva karva
  • pidättyväinen luonne.

Vakavat virheet

  • Pigmenttikatkot silmäluomissa tai huulissa.

Hylkäävät virheet

  • sinisilmäisyys tai keskenään eriväriset silmät
  • ylä- tai alapurenta
  • muut kuin pystyt korvat
  • muu karvan väri kuin rotumääritelmässä mainittu
  • pelokas ja/tai agressiivinen luonne
Huom. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.